|
Suomalaiset varustamot Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö (SHO/FÅA) ja Bore menettivät I maailmansodassa useita matkustajalaivoja ja kärsivät sodan jälkeen tonnistopulasta. Tilanne johti neuvotteluihin kokeneen matkustajalaivavarustamo Stockholms RederiAB Svean kanssa, joka oli perustettu jo vuonna 1871.
1918
28. toukokuun 1918 allekirjoittivat SHO, Bore ja Svea yhteistyösopimuksen, jonka mukaan jokainen varustamo asettaa yhden laivan yhteisesti liikennöitävälle Turku-Tukholma-linjalle. Näin saatiin aikaan edellytykset liikenteen voimakkaalle kasvulle Suomen ja Ruotsin välillä ja luotiin pohja hedelmälliselle yhteistyölle, joka muutaman vuosikymmenen kuluttua johti Siljan perustamiseen.
1919
SHO ja Svea aloittivat yhteispurjehduksen Helsinki-Tukholma-linjalla, johon Bore liittyi mukaan vuonna 1928.
1950
1950-luvun alussa käynnistettiin ensimmäinen uudisrakennusohjelma II maailmansodan jälkeen. Ns. Olympialaivat, S/S Aallotar ja S/S Bore III, luovutettiin vuonna 1952 ja S/S Birger Jarl vuonna 1953. Vuonna 1954 astui voimaan pohjoismainen passivapaussopimus ja luotiin pohja yhteispohjoismaisille työmarkkinoille. Tämä oli virstanpylväs Suomen ja Ruotsin välisessä matkailussa, jossa autot alkoivat näytellä yhä suurempaa osaa.
Pian yhteispurjehtijoiden alukset eivät enää kyenneet vastaamaan kasvavan liikenteen vaatimuksiin. Kehitys edellytti kykyä tarjota suurempaa matkustaja- ja lastikapasiteettia. Siirryttiin matkustaja-autolauttojen aikaan ja tämän liikenteen hoitamista varten emoyhtiöt päättivät perustaa uuden tytäryhtiön.
1957
Toukokuun 20. päivänä perustivat SHO, Bore ja Svea yhtiön nimeltä Oy Siljavarustamo - Ab Siljarederiet ja samana vuonna asetettiin liikenteeseen matkustajahöyrylaiva S/S Silja Turku-Tukholma-linjalle.
1959
Uudella Turku-Ahvenanmaa-Norrtälje-linjalla aloitettiin liikenne ja Silja- varustamo tilasi uuden auto- ja matkustajalautan Wärtsilän Helsingin Telakalta.
1961
Wärtsilä luovutti toukokuussa matkustaja-autolautta M/S Skandian, joka oli ensimmäinen tähän tarkoitukseen rakennettu alus Suomessa. M/S Skandia asetettiin Norrtälje-Ahvenanmaa-Turku-linjalle ja vuotta myöhemmin luovutettiin sen sisaralus M/S Nordia.
1960-luvulla myös emovarustamot hankkivat uusia matkustajalaivoja. S/S Bore (1960), S/S Svea Jarl (1962) ja M/S Ilmatar (1964) asetettiin Turku-Maarianhamina-Tukholma liikenteeseen samalla kun Olympialaivat siirrettiin osittain Helsingin-linjalle.
1966
Uusi M/S Fennia luovutettiin ja asetettiin uudelle Tukholma/Värtan-Turku-linjalle. Samana vuonna Tukholmassa perustettiin Finlandstrafiken Ab, jonka tehtävänä oli huolehtia markkinoinnin lisääntyneistä tehtävistä Ruotsissa. Samanlainen uudistus toteutettiin myöskin Suomessa ja näin luotiin perusta Silja Linen nykyiselle markkinointikoneistolle.
1967
M/S Botnia valmistui ja asetettiin liikenteeseen Fennian pariksi Turku-Tukholma-linjalle.
1970
Yhteispurjehdusta harjoittaneet emoyhtiöt tiivistivät yhteistyötään ja alukset siirtyivät tasasuhteessa emoyhtiöiden omistukseen. Silja-varustamosta muodostettiin markkinointiyhtiö Oy Silja Line Ab ja hyljelogo otettiin käyttöön.
1972
Helsinki-Tukholma-linjan liikenne muuttui ympärivuotiseksi samalla kun linja sai uutta tonnistoa: M/S Aallottaren ja M/S Svea Reginan. Päätesatamaksi tuli Tukholmassa Värtan. Siljalle valmistui myöskin oma moderni terminaali Turkuun.
1973
Bore I (myöhemmin Skandia) tuli liikenteeseen Turun linjalle. Silja otti käyttöön Bookia-varausjärjestelmän, joka oli alallaan ensimmäinen maailmassa.
1974
Silja Linelle valmistui uusi terminaali Värtaniin.
1975
Ranskassa rakennetut sisaralukset, M/S Wellamo, M/S Svea Corona ja M/S Bore Star (myöhemmin Silja Star) aloittivat pikavuoroliikenteen Helsingin-linjalla. Samana vuonna Svean enemmistöosakkuus siirtyi Johnson Line AB:lle.
1976
Liikenne päätettiin keskittää kahdelle pääreitille Turku-Maarianhamina-Tukholma-linjalle ja Helsinki-Tukholma-linjalle. Linjat Norrtälje-Ahvenanmaa-Turku ja Turku-Tukholma/Skeppsbron lopetettiin.
1980
EFFOA (ent. SHO/FÅA) ja Svea ottivat haltuunsa Boren osuuden Siljasta yhtiön vetäydyttyä Silja-yhteistyöstä.
1981
Svea lakkasi toimimasta varustamona ja sen varustamotoiminta siirrettiin Johnson Line AB:lle, joka omisti nyt EFFOAn kanssa puoliksi Silja Linen. Aikanaan maailman suurimmat matkustaja-autolautat M/S Finlandia ja M/S Silvia Regina luovutettiin ja ne aloittivat liikennöinnin Helsingin-linjalla.
1983
Seadata, toisen polven atk-järjestelmä otettiin käyttöön.
1984
MS Fennia myytiin pietarsaarelaiselle Jakob Linesille ja Svea Corona amerikkalaiselle Sundance Cruises yhtiölle.
1985
Suuri organisaatiomuutos toteutettiin. Operatiivinen kokonaisvastuu liikenteestä siirtyi Siljalle ja Siljasta tuli laivojen taloushenkilökunnan työnantaja.
M/S Svea valmistui ja aloitti liikennöinnin Turun-linjalla. Samalla Turun terminaalia laajennettiin. Silja Hotels perustettiin.
1986
Wellamo aloitti liikennöinnin Turun linjalla. Tukholman Värtanin terminaalia kohennettiin ja laajennettiin.
1987
Silja täytti 30 vuotta. Helsinki-Travemünde-linjalla liikennöivä GTS Finnjet siirtyi Siljan liikenteeseen ja Helsingin laivoja uudistettiin.
Helsingin-linjan liikenteeseen tilattiin uuden sukupolven matkustaja-alus M/S Silja Serenade. Silja liittyi mukaan Finnresiin, Finnairin ylläpitämään paikanvarausjärjestelmään.
EFFOA ja Johnson Line AB ostivat ahvenanmaalaisen Sally-varustamon. Sally Albatrossin 24 tunnin risteilyliikenne, Vaasanlaivat Oy, Englannin kanaalin liikenne ja Commo
dore Cruise Line siirtyivät näin emoyhtiöiden perustaman EffJohn-varustamon piiriin.
1988
Helsingin-linjalle tilattiin toinen uuden polven matkustaja-alus, nykyinen M/S Silja Symphony. GTS Finnjet uudistettiin. SeaRail ja SeaWind Line perustettiin. Silja liittyi mukaan SMART-varausjärjestelmään.
1989
Siljan liikenteessä olevien alusten käyttöosastot ja kansi- ja konehenkilöstö siirtyivät emoyhtiöstä Silja Linen palvelukseen. Silja Hotelli Ariadne vihittiin käyttöön Värtanissa.
1990
Rakenteeltaan ainutlaatuinen M/S Silja Serenade luovutettiin ja se aloitti liikennöinnin Helsingin-linjalla. Talviliikenne Maarianhaminaan Turun-linjalla keskeytettiin.
Silja Linen omistajayhtiöt yhdistettiin ja Effoasta ja Johnson Linen matkustajaliikenteestä muodostettiin EffJohn Oy Ab, josta tuli EffJohn-konsernin emoyhtiö.
1991
M/S Silja Symphony tuli liikenteeseen Helsinki-Tukholma-linjalle.
1992
Uusi Sally Albatross valmistui Rauman telakalla ja aloitti risteilyt Helsingistä. Sallyn liiketoiminta fuusioitiin Silja Lineen. Turun linjan laivat uudistettiin ja ne saivat uudet nimet M/S Silja Festival (Wellamo) ja M/S Silja Karneval (Svea). M/S Wasa Queen aloitti Vaasan liikenteessä.
1993
Merenkurkun liikenne ja Wasa Linen liiketoiminta yhdistettiin Silja Lineen. M/S Wasa King myytiin. Silja Line aloitti uudelleen liikennöinnin Ahvenanmaalle.
M/S Silja Europa aloitti liikennöinnin Helsinki-Tukholma-linjalla 14. maaliskuuta. M/S Silja Serenade siirtyi Turku-Tukholma -linjalle.
Euroway-liikenne Malmöstä Travemündeen siirtyi Siljalle ja M/S Silja Festival vuokrattiin tähän liikenteeseen.
1994
Silja Line toteutti laajan tonniston uudelleenjärjestelyn: uusi alus M/S Silja Scandinavia (entinen Eurowayn Frans Suell) siirtyi Turun linjalle poismyydyn M/S Silja Karnevalin tilalle. M/S Silja Festival alkoi liikennöidä kesäisin Vaasasta ja tehdä syksystä kevääseen Helsinki-Tallinna-risteilyjä. Euroway-liikenne lopetettiin. Sally Albatross myytiin ja se poistui liikenteestä haverin seurauksena.
1995
M/S Silja Europa siirtyi vahvistamaan Turun-Tukholman liikennettä ja ja M/S Silja Serenade palasi Helsinki-Tukholma-reitille.
M/S Silja Festival aloitti säännöllisen reittiliikenteen Tallinnaan.
Uusi organisaatio astui voimaan 1.4.1995, jolloin Silja Line Oy Suomessa ja Silja Line AB Ruotsissa organisoitiin itsenäisiksi varustamoiksi, jotka harjoittavat yhteisliikennettä Suomen ja Ruotsin välisillä linjoilla. Konsernin emoyhtiön nimi muuttui 1.9.1995 Silja Oy Ab:ksi.
1996
M/S Wasa Queen siirtyi liikennöimään Tallinnan-linjalle.
1997
M/S Silja Scandinaviasta luovuttiin ja M/S Silja Festival siirtyi M/S Silja Europan rinnalle Turun linjalle. GTS Finnjet siirtyi talvikaudeksi liikennöimään Tallinnan linjalle M/S Wasa Queenin pariksi. Kesällä GTS Finnjet liikennöi Helsingin ja Travemunden reitillä.
1998
1.6.1998 Silja Oy Ab:n nimi muuttui Neptun Maritime Oyj:ksi. Pietarsaaren-liikenne loppui syyskuussa 1998.
1999
GTS Finnjet alkoi liikennöidä tammikuussa Muugan sataman sijasta suoraan Tallinnan keskustaan.
Silja Line valittiin maaliskuussa seitsemännen kerran parhaaksi matkustajalauttayhtiöksi Ruotsissa. Silja Linen konferenssipalvelut saivat ISO 9002-laatusertifikaatin ensimmäisenä varustamona Suomessa.
Silja Serenade ja Silja Symphony alkoivat liikennöidä Maarianhaminan kautta Helsinki-Tukholma-reitillä 5.6. lähtien. Finnjet aloitti kesäliikenteen Rostockiin aiemman Travemünden sijasta.
Kesäkuussa Silja Linen tytäryhtiö Vaasanlaivat Oy tarjosi Helsinki-Tallinna -reitillä kulkevaa Wasa Queenia Merenkurkun liikenteeseen, jota Suomen ja Ruotsin valtiot olivat päättäneet tukea kahden vuoden ajan. Taxfree-myynti päättyi Merenkurkun liikenteessä 30.6.1999 EU:n päätöksen mukaisesti.
Silja Line sai elokuussa ISO 14001-ympäristösertifikaatin ensimmäisenä suurena matkustajaliikennevarustamona maailmassa.
Elokuussa tehtiin sopimus Merenkurkun liikenteen jatkumisesta yhteiskunnan tuen avulla ja Wasa Queen siirtyi Merenkurkun liikenteeseen syyskuun lopulla.
Konserni myi syyskuussa Tukholmassa Värtanin satamassa sijaitsevan Silja Hotell Ariadnen toiminnan Scandic-hotelliketjulle. Silja Line ja Scandic sopivat nykyisen yhteistyönsä laajentamisesta ja kehittämisestä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa.
2000
17.4.2000 Helsinki-Tallinna-linjalla aloitti nopeakulkuinen SuperSeaCat Four-alus, joka liikennöi Tallinnaan 1,5 tunnissa. SuperSeaCat Fourin omistaa Sea Containers Ltd. ja se liikennöi Italian lipun alla. Silja toimii aluksen myynti- ja markkinointiyhtiönä.
30.5.2000 emoyhtiön nimi muuttui Neptun Maritime Oyj:stä Silja Oyj Abp:ksi.
31.12.2000 Merenkurkun liikenne lopetettiin kannattamattomana.
2001
Fennia myytiin maaliskuussa Merenkurkun liikenteen jatkajalle.
Silja Europa risteili maaliskuun alusta toukokuun puoliväliin uudella risteilyaikataululla: lähtö Turusta klo 18.30, paluu seuraavana päivänä klo 17.00. Uusi määräsatama Ruotsissa oli Kapellskär. Kesäkauden ajan alus liikennöi Turku-Tukholma-reitillä ja palasi Kapellskär-reitille syyskuun alussa.
Wasa Queen myytiin heinäkuussa Kaukoitään.
2002
Risteilyalus Silja Opera (ex Sally Albatross, ex Leeward, ex SuperStar Taurus) aloitti 29.6.2002 risteilyliikenteen Helsingistä Visbyhyn ja Tallinnaan. Loppukesäksi alkavaksi suunnitellut Pietarin-risteilyt jouduttiin peruuttamaan Venäjän äkillisesti muuttuneen viisumikäytännön vuoksi, ja risteilykohteeksi tuli Riika.
SeaWind Linen liikenteeseen tuli 10.10.2002 uusi alus, Sky Wind, Turun–Tukholman linjalle, ja linjalla aikaisemmin liikennöinyt M/S Star Wind siirtyi 17.10.2002 uudelle Helsingin–Tallinnan reitille.
Siljasta tuli Sea Containersin tytäryhtiö. Sea Containers lisäsi kesäkuussa omistustaan Siljassa yli 75:een prosenttiin ja ilmoitti tekevänsä laillisessa järjestyksessä ostotarjouksen jäljellä olevien osakkeiden hankkimisesta. Elokuun lopussa omistusosuus oli runsaat 97 prosenttia. Lunastusmenettely aloitettiin jäljellä olevien osakkeiden hankkimiseksi.
2003
Silja Line sulautui emoyhtiöönsä Siljaan (ent. Neptun Maritime, EffJohn, EFFOA/SHO/FÅA). Siljasta tuli Sea Containersin kokonaan omistama tytäryhtiö, ja sen osake poistettiin Helsingin Pörssin päälistalta. Yhtiön viralliseksi nimeksi tuli Silja Oyj Abp, mutta liikennettä harjoitetaan ja markkinoidaan edelleen Silja Linen nimellä.
Silja Opera aloitti risteilyliikenteen Pietariin. Toinen nopeakulkuinen alus, SuperSeaCat Three, aloitti liikenteen Helsinki–Tallinna-linjalla
2004
29.3.2004 Siljan pääkonttori muutti Keilarantaan Espooseen ja Silja Oyj Abp:n nimi muutettiin Silja Oy Ab:ksi.
17.6.2004 GTS Finnjet aloitti uudella reitillä Rostock-Tallinna-Pietari. Tätä ennen Finnjetille tehtiin huomattavia teknisiä parannuksia ja sisustuksellisia muutoksia Aker Finnyardsin telakalla Raumalla.
2005
Yrityksen taloudellinen tilanne heikentyi voimakkaasti. Syyt olivat koko toimialalle yhteisiä, mm. myymälämyynnin katteiden pieneneminen Tallinnan-liikenteen verottomuuden poistuttua ja myymälähintojen laskettua taxfree-reiteillä. Kiristynyt kilpailu laski lipputuloja ja polttoainekustannukset nousivat. Loppukesällä ryhdyttiin kustannussäästötoimenpiteisiin ja syksyllä aloitetaan niin maahenkilöstöä kuin GTS Finnjetin henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut. GTS Finnjet vuokrattiin Louisianaan Yhdysvaltoihin hirmumyrskyn tuhoalueelle hätämajoitustilaksi. M/S Star Wind myytiin.
Marraskuussa Siljan emoyhtiö Sea Containers ilmoitti myyvänsä Siljan. Siljalla päätettiin keskittyä ydinreiteille.
2006
Silja Opera teki viimeisen matkansa. Tallink Grupp AS teki Sea Containers Ltd:n kanssa sopimuksen Silja Oy Ab:n ostamiseksi. SuperSeaCatit eivät kuuluneet kauppaan.
|